Tiesitkö, että matkailu on alana samankokoinen kuin metsäteollisuus tai kemianteollisuus

Matkailun vaikuttavuudesta kannattaa puhua! Matkailun osuus maamme bruttokansantuotteesta on noin 2,5 %. Näin ollen matkailu on jo nyt Suomessa alana saman kokoinen teollisuudenala kuin vaikkapa metsäteollisuus tai kemianteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus.

Vuonna 2017 matkailun kokonaiskysyntä oli lähes 15 miljardia euroa ja ulkomaiset matkailijat muodostivat siitä noin neljänneksen. Matkailuviennin arvo oli puolestaan noin 4,4 miljardia euroa, mika on summana yhtä suuri kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä.

Matkailualalla on merkittävä rooli myös työllistäjänä: Suomessa joka 20. ihminen työskentelee matkailua palvelevilla toimialoilla. Tähän lukuun ei vieläpä sisälly alalle varsin tyypillinen vuokratyö. Varsinaisesti matkailuala työllistää noin 140 000 ihmistä, joista lähes puolet työskentelee ravitsemispalveluissa. Huikeaa on, että alalle odotetaan syntyvän 40 000 työpaikkaa lisää vuoteen 2025 mennessä.

Lähteet:

VisitFinland. 2018. Matkailun taloudelliset vaikutukset. http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/matkailun-taloudelliset-vaikutukset/

Visit Finland. 2018. What’s up with travel trends 15.3.2018 –seminaari tiivistettynä. http://www.visitfinland.fi/news/whats-travel-trends-key-figures-future-perspectives-seminaari-15-3-2018/

 

 

Tiesitkö, että vuonna 2017 ulkomaiset matkailijat kuluttivat Suomessa lähes 3 miljardia euroa

Vuosi 2017 oli ennätyksellinen Suomen matkailussa, kun kaikki edellisvuosien matkailulukemat onnistuttiin rikkomaan. Esimerkiksi Suomessa vieraili viime vuonna 8,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja täällä ollessaan he kuluttivat 2,6 miljardia euroa – 500 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016! Eniten vetovoimaa nähtiin Suomen maantieteellisissä ääripäissä: suurin yöpymismäärien kasvu tapahtui Lapissa ja Etelä-Suomessa.

Helsinki oli viime vuonna kaikkien Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki, eikä turhaan. Suomi tunnetaan digitalisaation ja uusien innovaatioiden maana. Tapahtumana esimerkiksi erilaisia start-up yrityksiä yhteen keräävä Slush on ainutlaatuinen. Vuoden 2017 Slush-tapahtumaan osallistui yli 10 000 henkeä ja suurin osa heistä oli ulkomaalaisia. Kongressit ja tapahtumat tuovat Suomeen merkittäviä matkailutuloja: Esimerkiksi Slushin järjestäjät arvioivat, että ulkomaiset kävijät kuluttavat Suomessa kaiken kakkiaan noin 13 miljoonaa euroa. Vastaavan summan matkailutuloa kerrytti niin ikään kesällä 2017 Helsingissä järjestetty maailman suurin kansainvälinen allergiakongressi.

Suomen matkailussa on nyt kiitettävästi globaalia vetovoimaa ja tämä toimii houkuttimena myös kansainväliselle liiketoiminnalle. Business Finland edistää suomalaisen liiketoiminnan verkostoitumista ja kehittämistä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Sen toiminnassa tärkeimmiksi vientituotteiksi on listattu erilaisia tekniikan alan innovaatioita, mutta myös matkailu ja tapahtumat ovat ilahduttavan vahvasti esillä.

Vaikuttava matkailuala luo kansainvälistä vetovoimaa!

Lähteet:

Pietarila, P. 2017. Tekniikka & Talous. Slush tuo Helsinkiin rahoittajia sekä matkailutuloja. https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/slush-tuo-helsinkiin-rahoittajia-seka-matkailutuloja-kuluttavat-huomattavasti-enemman-rahaa-kuin-keskimaarainen-turisti-6689847

Visit Finland. 2018. What’s up with travel trends 15.3.2018 –seminaari tiivistettynä. http://www.visitfinland.fi/news/whats-travel-trends-key-figures-future-perspectives-seminaari-15-3-2018/

Thynell, T. 2018. Yle. Trendikkääksi kehuttu Suomi maailman matkaväen suosiossa. https://yle.fi/uutiset/3-10077138

Tiesitkö, että Suomi on Ruotsia turvallisempi maa

Nykypäivänä turvallisuus puhuttaa meitä entistä enemmän. Rauhoittavaa onkin tietää, että Suomi pärjää turvallisuusvertailujen kärjessä erittäin hyvin ja jopa naapurimaata Ruotsia paremmin. Esimerkiksi World Economic Forumin teettämän tutkimuksen mukaan Suomi saa kunnian nauttia tittelistä maailman turvallisimpana maana. Ruotsi sijoittui  kyseisessä vertailussa sijalle 16.

Kannattaako maailman turvallisimpana maana olemista kuitenkaan hyödyntää esimerksi matkailumarkkinoinnissa? Houkutteleeko se kenties ylimääräisiä riskejä? Ehkä parasta on antaa tekojen puhua puolestaan: Kovin monessa maassa ei voida järjestää neuvotteluita, joissa yhteen pöytään istuvat Pohjois-Korea, Etelä-Korea ja USA. Tällaiset neuvottelut järjestettiin Vantaalla Königstedtin kartanossa maaliskuussa 2018 ja ne kestivät kolme päivää.

Mikäli emme halua suoranaisesti markkinoida itseämme maailman turvallisimpana maana, on Tilastokeskus listannut meille monta muuta asiaa, joilla voimme hyvin mielin kehuskella:

Suomi on maailman onnellisin maa.
Sustainable Development Solutions Network, World Happiness Report 2018

Suomessa on toiseksi eniten maailmassa inhimillistä pääomaa.
Maailman talousfoorumi (WEF), The Human Capital Report: Human Capital Index 2017

Suomi on OECD-maiden kärkimaita koulutuksessa.
OECD, Better Life Index: Education

Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma.
Euroopan komissio, The Digital Economy and Society Index 2017: Suomi

Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa yritystoiminnalle.
European Chamber, Best European countries for business 2018

Helsinki-Vantaan lentokenttä on maailman paras.
Travellink, Helsinki-Vantaan lentoasema on maailman paras

Suomen passi on maailman kolmanneksi vaikutusvaltaisin. Sillä pääsee matkustamaan ilman viisumia 175 maahan.
Henley & Partners, Visa Restriction Index

Lähteet:
WEF. 2018. Travel and Tourism Competitiveness Report 2017. 

Smith, O. 2017. The Telegraph. Revealed: The world’s safest countries. 

Mattila, R. & Myllyoja, M. 2018. Yle. Täällä keskustellaan Korean niemimaan kohtalosta. 

Tilastokeskus. 2018. Suomi maailman kärjessä. 

Tiesitkö, että matkailuala toimii monesti alueellisen kehityksen suunnannäyttäjänä!

Matkailuala on tärkeä suunnannäyttäjä. Toimiakseen kestävällä tavalla se tarvitsee ympärilleen oikeanlaista infrastruktuuria. Euroopasta liikkeelle läh-teneet trendit ovat kuitenkin muuttaneet asetelman päälaelleen – infrastruk-tuuri seuraakin nykyään matkailualaa.

Lentokentät on perinteisesti mielletty meluisina ja pelkästään logististen palveluiden toimintaympäristönä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana aja-tusmallit ovat kuitenkin muuttuneet perusteellisesti ja nopeasti. Nykyään lentokenttäalueet vetävät puoleensa monipuolista yritystoimintaa. Niin ikään lentokenttähotellikonseptit ovat jo niin vakiintuneita, että ne mielletään pal-velutarjooman perusedellytyksenä. Kehityksen myötä lentokenttäalueista on nykyään muotoutunut varsinaisia business-keskittymiä.

Helsinki-Vantaan kupeeseen kehittynyt Aviapolis on erinomainen esimerkki matkailualan vaikutuksista kaupunkien kehitykseen. Mallia suunnitelmille haettiin aikanaan Euroopan suurkaupungeista Tukholmasta Zürichiin. Nyt alueella on jo massiivinen yrityskeskittymä, jonka sisään ovat rakentuneet myös Kehäradan junayhteydet kaupungista lentokentälle. Junayhteydet ovat osaltaan mukana vaikuttamassa Aviapoliksen uusien asuinalueiden kehittymiseen. Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj tekevät tiivistä yhteistyötä alueen kehittämishankkeissa.

Voidaankin hyvin todeta, että Vaikuttava Matkailuala on myös kaupunkien kehityksen kulmakivi!

Lähde: http://aviapolisasema.fi/aviapolis-oli-1980-luvulla-uudenlaista-ajattelua/

Tiesitkö, että matkailuala kattaa joka kahdennentoista työpaikan maailmassa!

Matkailuala on globaalisti yksi suurimmista työllistävistä aloista. Vaikuttavuudesta ei voida kiistellä, kun koko maailmassa joka 12. työ on matkailualalla. Maailmanlaajuisessa toimialavertailussa ilmeni, että matkailuala kasvaa kovempaa tahtia kuin mikään muu ala – nopeammin kuin esimerkiksi rahoitusala, terveydenhuolto tai monet teollisuuden alat, kuten autoteknologia.

Kun verrataan eri alojen suoraa rahallista tuottoa, yltää matkailuala globaalilla tasolla TOP 3:een. Suoriin tuloihin viitatessa tarkoitetaan matkatoimistoja, matkanjärjestäjiä ja hotelleja. Epäsuorissa tuloissa matkailuala vie kirkkaasti kärkisijan. Epäsuorat tulot kattavat esimerkiksi tapahtumat, ravintolapalvelut ja ”shoppailutulot”.

Työpaikkoja alalta löytyy maailmanlaajuisesti yhteensä noin 235 miljoonaa! Mikä olisikaan parempi tapa vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin kuin osallistua matkailualan koulutukseen ja sen järjestämiseen?
Tulevaisuuden miljoonat ammattilaiset koulutetaan nyt!

Vaikuttavaan matkailualaan pääsemme syventymään lisää
Matkailukoulutuksen verkostopäivillä niin keynote-puhujien kuin interaktiivisten työpajojenkin muodossa. Tervetuloa mukaan!

 

Lähde: Pappas, N. & Bregoli, I. (2016) Global Dynamics in Travel, Tourism and Hospitality. IGI Global. Hershey, USA.